Vastahan se syntyi meidän vaavi. Ja nyt on jo niin paljon kasvanut, että kehto on jäänyt liian pieneksi ja on aika siirtyä pinnasänkyyn. Minä olin niin mielissäni kun tuo vanha kätkyt löytyi vihdoin mummolan "pömpelistä". Olisin halunnut siinä nukuttaa jo nuo vanhemmat lapsukaiset, se ei vain halunnut vielä silloin löytyä. Kehto on siksi niin tärkeä, koska siinä on pötkötellyt mummoni. Sen on tehnyt minun mummoni isä tyttärelleen. Siis yli 80 vuotta sitten. Hän itse nukkui pois vain muutama vuosi sen jälkeen. Jotenkin tuntuu hyvältä saada jatkaa sitä ketjua. Nytkin kirjoittaessani taas vetistelen kun ajattelen isoukkia ja tuota niin merkittävää kehtoa. Mummo on tainnut kyllä sopia hieman kauemmin tuohon kuin meidän jumbo-vauva...

Mökönen esittelee keväällä neulottua pukua. Mandarin petitistä Kauneimpien Käsitöiden ohjeella tuli tällainen asu. Harmi vaan kun en oikein osaa kuvata kunnolla kaikenlaisissa valaistuksissa ja tulee niin epäselviä kuvia. Reunoissa on kivannäköiset virkkaukset. Vielä uupuu hattu. Se on kyllä virkkauksia vaille valmis, mutta kun on ollut tärkeämpiä projekteja tässä kesän mittaan (selittelyjä, selittelyjä...).