Nyt se on vihdoin valmis. Suuri saavutukseni.

Langat odottivat vuoden puikoille pääsyä. Malli iski suoraan sydämeen jostakin vanhasta Modasta. Keväällä koitti se hetki, kun sain aloitettua itselleni jotakin. Yllättävän pian tämä valmistuikin. Odotettu valmistumisaika oli nimittäin aivan toisella vuosiluvulla. Siitä ilosta laitan ihan useamman kuvan. Tämän blogin tarkoitushan oli alunperin esitellä niitä töitä, jotka eivät juuri isäntäväeltä saa muuta kommenttia kuin: "Jaa. No, niinhän tuo on."

Etu- ja takakappaleilla samanlaiset kuvioinnit. Hunajakennokuviota, siksakia ja "solmupalmikkoa" (ei hajuakaan oikeasta nimityksestä). Hihoissa myös siksakit ja solmut.

Jostakin helteiden keskellä on löytynyt kummallista virtaa joka on mahdollistanut pienen puuhastelun. Poikainen sai toivomansa "KuPS:in sukat". Ne valmistuivat ns. hiekkalaatikkosukkina. Aina kun Pärskänen suvaitsee ottaa unosensa ulkona, voin hyödyntää muuten niin hyödytöntä istuskeluaikaa ja neuloa.

Päällinen on jonkinlaista korinpohjaneuletta ja langassa itsessään on värivaihtelu, eli tarkoituskaan ei ollut samanlaisia yrittää molemmista sukista.

 

Toivon, ettei sekaan eksynyt kovinkaan monta uutta sanaa, nimittäin rivit pomppivat silmissä aivan kuin migreeni olisi hivuttautumassa pääkoppaan. Saattaisi siinä olla osallisena myös "Cinderella Man". Syrjäsilmällä sitä tässä samalla seurailen. Kolmas häiritsevä tekijä on kaapissa odotteleva tuore Ruispala-pussi jolle seuraa tekee piparminttu-suklaalevy. Ja eikun syömään!