Huomasin neuvolan odotushuoneessa istuessa Vauva-lehdestä pienen "uutisen", jossa kerrottiin Etiopiaan ommeltavista vauvojen nutuista. Aimminhan nuttuja neulottiin samaiseen Addis Abebalaiseen sairaalaan. Nyt lähetystyöntekijä Pirkko Tuppurainen oli Suuren Käsityön kanssa tehnyt tosiaan ommeltavan version. Tottahan heti etsin Suuren Käsityön sivuilta artikkelin ja kaavan. Viikonloppuna sitten muutaman ompelinkin. Niin vei mennessään, että kaikki ylimääräinen aika siinä sitten vierähtikin. Sainkin tehtyä jo kuusi! Tarkoitus on, että saisivat houkuteltua etiopialaisia naisia sairaalaan synnyttämään ja antaisivat jokaiselle pienokaiselle oman nutun mukaan kotiin. Jotenkin se ajatus, että saisi yhdenkin vauvan pelastettua näin pienellä vaivannäöllä, innostaa tekemään. Eilen illalla vähän kuin epähuomiossa leikkelin kolmesta eri kankaasta osat kolmeentoista nuttuun. Meinaa vähän lähteä lapasesta välillä...mutta onhan tarkoitus hyvä.

Toivoisin tietenkin, että mahdollisimman moni innostuisi näitä tekemään. Kangasta löytyy varmaan aika monen nurkasta sen verran. Vaikkapa juuri se, mistä ei mitään keksi tekevänsä. Nutun voi lähettää itse Etiopiaan. Luulisin kyllä, että viemällä seurakuntaan löytyy myös eteenpäin toimittaja.

Haastan jokaisen ompelutaitoisen (ompelukoneen omistavan) tämän kirjoituksen lukijan tekemään yhden nutun!

Seinien maalausta odotellessa (aioin ihan itse ruveta taiteilijaksi epäilijöistä huolimatta) ompelin keväiset verhot keittiöön. Eiväthän ne nykyiseen väriin sovi lainkaan, ajattelin tulevaa. Vuodesta ei tosin vielä ole ihan varmuutta. Kun tuppaa siirtymään nuo projektit.

Verho näytti niin orvolta, että kaveriksi täytyi tehdä pöytäliina. Liinan väri ei tietenkään sovi myöskään pöytään ja siitä piti tehdä koko kannen peittävä. Suuri liina on pienten lasten perheessä vain kovin epäkäytännöllinen. Siksipä tällainen lyhyt malli. Kulmat on ommeltu suoriksi, joten pysyy paikoillaan aika hyvin. Suosittelen kokeilemaan!

Katrille menevät taas kerran kiitokset!