...tämä kirjoittelu! Piti jo lokakuun alussa laittaa nämä poikaisen synttärikuvat, se vain jäi ja jäi ja jäi................ Mutta laitanpa kuitenkin, parempi myöhään kuin ei milloinkaan-periaatteella.

Viikon ensimmäinen kakku isoenon vierailulle. Harmi vain, kun en enää muista mitä näissä oikeastaan oli täytteenä. Ranskanpastilleja murskattuna ja ehkä rahkaa. Erikoisuutena tässä oli kuitenkin se, että kakku oli kieputettu kääretorttulevystä leikatuista suikaleista. Ihan hyvän makuinen. Ohje taisi olla Pirkan sivuilta.

Synttäriviikon toinen kakku oli kavereille tehty Leonardo. Päälle yritin tehdä vaahtokarkkikuorrutteen, tuli melkoisen akneihoinen turtle. Kovin kaksisesti ei siis onnistunut. Maku oli melkoisen pliisu. Yksi mauttomimpia kakkuja, mitä koskaan olen aikaiseksi saanut. Ajattelin tehdä sellaisen, että Pärskäkin voisi raapimatta syödä (maidoton). Soijajogurttia ja "kasvirasvakermaa" mustikoiden, inkiväärin ja sokerin kera liivatteella hyydytettynä. Eikä tuosta nestemäisestä ruokakaupassa myytävästä elintarvikeväristä edes saa kunnon sinistä. Tuollainen hailakka. Onneksi sankarille ei vielä niin ole tärkeää muu, kuin hieman jos muistuttaa esikuvaansa.

Juustoisia tankoja, sarvia Auralla ja kinkulla (sekä ilman Auraa ja pelkkiä juustosarvia), vaahtokarkkibrowniesia.

Viikon viimeisillä, sukulaissynttäreillä, tarjoiltiin Turtlesin kaulavaltimo-kakkua. Piti saada käytettyä loppu kuorrute johonkin ja se tipahti ryttyyn kakun päälle. Eihän siinä korjailu auttanut, tehtiin lisää suonia vain. Poikainen oli tietenkin innoissaan äidin "kekseliäisyydestä".

Sarvien, juustokeksien ja browniesien lisäksi hapankorppurullia (jossakin blogissa kovin kehuttuja, itse en pitänyt ollenkaan. Suuri pettymys.) sekä suklaakeksejä.

Voisin melkein ihmetellä näin jälkikäteen, kuinka olinkin niin tehokas sen viikon ajan. Viime aikojen valossa katsottuna nimittäin tuntuu aika suoritukselta. Jollekin muulle varmasti pikkujuttu. Vihaan syksyä! Niin pimeää ja märkää ja väsyttävää. Tosin väsyttää kai tässä jokin muukin...;)